Uppsala, Ruotsi
Anniina Sulku, yhteisöviestintä
Uppsala Universitet
Plussat
+ Miljöö.
+ Vahvat opiskelijaperinteet ja osakuntakulttuuri.
+ Ihmiset.
Miinukset
— Paikallisiin ihmisiin on vaikea tutustua.
— Negatiivinen Suomi-kuva.
— Valuuttana kruunu eikä euro.
Stereotypioiden Uppsala
Yhteisöviestinnän opiskelija Anniina Sulku huomasi Uppsalassa, että moni ruotsalaisuuteen liittyvä ennakkokäsitys näkyi arkielämässä. Erasmus-vaihto ja vanhusten kotipalvelussa tehty kesätyö osoittivat, että ruotsalaiset todella ovat suomalaisia suvaitsevaisempia, tasa-arvoisempia, trendikkäämpiä ja iloisempia.
Stereotypia 1: Suvaitsevaisuuden ja tasa-arvon maa
Ruotsissa on totuttu maahanmuuttajiin ja
suvaitsevaisuudessa ollaan Suomea askeleen edellä.
Rasismia vastustetaan paljon avoimemmin kuin
meillä.
– Esimerkiksi metrossa kävi sellainen tilanne,
että poikaporukka alkoi puhua maahanmuuttajista tosi
rumaan sävyyn. Siihen sitten ihan vieras nainen
kommentoi, että hei, tuo on ihan hirveätä,
kuinka te kehtaatte. Tilanne oli tosi outo, kun kaikki
ihmiset rupesivat kollektiivisesti sanomaan niille
vastaan. Siinä metrossa sitä ei
hyväksytty. Suomessa tuollaista tapahtuu tosi
harvoin, Sulku miettii.
Myös sukupuolten välinen tasa-arvo on Ruotsissa
selvästi Suomea edellä, mikä näkyy
muun muassa siinä, että vanhempainvapaat on
mahdollista jakaa isän ja äidin
välillä tasan. Ruotsalaiset isät
viihtyvät lastensa kanssa kotona suomalaisisiä
pidempään.
– Kaduilla näkee tosi paljon nuoria isiä
työntämässä rattaita.
Stereotypia 2: Ruotsalaiset ottavat trendit avosylin vastaan
Pinnallinen, mutta näkyvä ero suomalaisten ja
ruotsalaisten välillä on tyylikkyys. Eniten
eroa on miesten pukeutumisessa.
– Ruotsalaisilla miehillä on kapeammat lahkeet
kuin suomalaisilla miehillä ja he
käyttävät rohkeammin värejä,
Sulku arvioi.
Kaduilla kävellessään näkee aina
tulevan kauden kovimmat trendit. Muodikkuus ulottuu
myös arvomaailmaan ja puheenaiheisiin.
– Poikaporukka saattaa keskustella ihan vakavissaan
erimerkiksi siitä, millä futisjoukkueella on
hienoimmat pelipaidat, eikä sitä liitetä
mitenkään homouteen.
Toki joillakin tyyliniiloilla trendikkyyden tavoittelu
menee överiksi.
– Kun opiskelin ekonomiaa, porukka pukeutui ihan
sairaan hienosti ja meidän kampuksen
pääkäytävää kutsuttiinkin
nimellä catwalk.
Stereotypia 3: Ruotsalaiset ovat rentoja ja iloisia
Eroa löytyy myös kansakunnan luonteista:
ruotsalaiset ovat suomalaisiin verratuna
yllättävän rentoja ja iloisia. Myös
small talk -kulttuuri on täysin eri maata.
– Esimerkiksi ryhmätyön tekemiseen
suhtaudutaan eri tavalla. Ryhmä saattaa istua ensin
kaksi tuntia juttelemassa niitä näitä
ennen työhön ryhtymistä. Sellainen ilo ja
hetkessä eläminen siellä osataan.
Myös keskustelukulttuuri on Suomea vahvempi. Sulku
löytää yhden selityksen luonteiden eroihin
historiasta:
– Ruotsalaisilla ei ole sotia takanaan, eikä
kokonaista kansakunnan traumaa.
Kaikki stereotypiat ovat siis totta?
Ensilukemalta vaikuttaa siltä, että
ruotsalaisiin liittyvät ennakkokäsitykset
pitävät siis paikkansa. Sulku tosin huomauttaa,
että sterotyypit itsessään vahvistavat
niiden olemassaoloa.
– Kun me etukäteen tiedetään
tiettyjä stereotypioita ja mennään sinne,
niin totta kai me huomataan ne piirteet helpommin.
Hän myös korostaa olleensa vain yhdessä
kaupungissa, Uppsalassa.
– Ruotsiinkin mahtuu monenlaisia ihmisiä ja
minä näin vain sen suuren kaupungin version.
Esimerkiksi Ruotsin Lapissa olisi ollut varmasti hyvin
erityylisiä ihmisiä.
Teksti: Heli Kiukkonen
Kuvat: Anniina Sulku
